Sorry guys, but this is only finnish.
Paska fiilis. Eilen loppui ripari. Kaikille muille se tuntui merkinneen kamalan paljon, mutta mulla ei ole edes ikävä sinne. Ei yhtään. On joo totta, että kaikki siellä oli tosi mukavia ja kilttejä, mutta kai mä sitten oon vaan jotenkin viallinen, enkä kykene tuntemaan mitään normaalia.
Viimeisenä iltana melkein kaikki tytöt itki, mutta mä seisoin siellä tyhmänä kädet taskuissa ja yritin heittää typerää lä

pää. Musta tuntu niin ulkopuoliselta kun ne kaikki tuli ja halasi, ihan kuin mun mukana olemisella olis ollu väliä. Tuntuu pahalta myöntää, etten olisi ansainnut edes sitä.
Mut saanpahan ainakin rahaa ja piirtopöydän ku sekin tuli käytyä.